5 1* {A Vanha kunnon Syquest {A -------------------- {7 Mikko Sipiläinen Kertomus siitä, kuinka Amigisti löysi vanhan rojun ja sai sen toimimaan koneessaan eli kuinka Syquest istahti C2000:een turbokortin SCSI-II-ohjaimen välityksellä... Muutamia kuukausia takaperin sain käsiini vanhan Syquest-aseman. Asema oli tehtaalla asennettu ulkoiseen melko tyylikkääseen koteloon, jossa oli liittimet 25-pinniselle SCSI-johdolle ja virtakaapelille. Virtakytkin pilkisteli myöskin kotelon persuksista maailmaa ihmettelemään, joten minun oli uskottava, että kotelo oli todellakin tarkoitettu aidoksi ulkoiseksi SCSI-koteloksi powereineen päivineen. - Mikä helvetin Syquest (syyliä löytyy jo omastakin takaa)??? Syquest on periaatteessa vaihtokiintolevy, jossa "kiintolevyinä" käytetään caddyjä, joiden tallennuskapasiteetti on mallista riippuen joko 44 tai 88 megatavua. Aikani ihmeteltyäni, mihin ihmeeseen tuon ison kotelon heitän, sain päähäni loistoidean. Syquest-asema on kooltaan 5,25-tuumainen ja sopii sellaisenaan ainakin A2000:n sisuksiin, joten rupesin irrottelemaan eläimellisellä raivolla ruuveja Syquestin kotelosta. Tämä operaatio oli varsin mielenkiintoinen siihen asti, kun sain kotelon auki. Edellinen omistaja oli ilmeisesti itse tehnyt muutoksia kotelon sisuksiin, sillä SCSI- ja virtakaapelit oli tukevasti vielä liimattu pikaliimalla paikoilleen. Tämä harmittava takaisku ei kuitenkaan musertanut minua, ja päätin kahta kovemmalla innolla tarttua puuhaan kiinni. Lopulta sainkin aseman irrotettua kotelostaan ja rupesin tutkiskelemaan sitä. SCSI-liittimen takaa löytyikin sitten ihan kolme irroitettavaa vastusverkkoa ja yksi rupinen jumpperi laitenumeron valitsemiseen. Päätin jättää hienon asemani hetkeksi rauhaan ja revin C2000:ni kotelon ruuvit auki. Siinä vaiheessa vasta tajusin, etten olekaan aikaisemmin joutunut tilanteeseen, jossa joudun lisäämään (tosin vapaasta tahdostani) uuden SCSI-laitteen koneeseeni. Hetkeä myöhemmin Naarajärvellä erään Esa Heikkiseksi haukutun tyypin kotona soi puhelin. Hyvästä ajoituksestani kuuluisana onnistuin tietenkin valitsemaan ajankohdista mitä otollisimman. Esa oli perkaamassa silakoita, joten pahoittelen viimeaikaisia häiriöitä Amiga Zonen limaisen tuntuisissa linjoissa (tosin tämä limaisuuskin on loppujen lopuksi minun syytäni). Esa kuitenkin leppyi yllättävän nopeasti kuultuaan löydöstäni ja neuvoi pikaisesti, miten toimin tämän asemani kanssa. Tein työtä käskettyä ja repäisin Amigan SCSI-kaapelin irti. Asensin kaapeliin ylimääräisen liittimen ja kiinnitin sen valmiiksi ohjaimeen. Sitten oli vuorossa Syquest. Asensin sen paikoilleen C2000:n 5,25":n laajennuspaikkaan ja mitoitin syvyyden asemalle oikeaksi, ettei uusi asema pullota älyttömästi etupaneelista ulos. Sitten yritin vetää virtajohtoa paikoilleen ja huomasin katastrofin: virtakaapeli oli liian lyhyt, joten kaapelille piti väsätä jatketta. Kolvailu tuotti kuitenkin tulosta ja nyt kaapelilla oli riittävästi pituutta. Sitten huomasin hauskan seikan: Syquest sijoittui SCSI-kaapelin päässä viimeiseksi, joten minun oli revittävä terminoinnit irti Syquestia edeltävästä kiintolevystä eikä itse Syquestista, joten jouduin asentamaan terminaattorit takaisin Syquestiin ja repimään kiintolevystä moiset pois. Sitten vain läiskin kaapelit viimeinkin lopullisesti paikoilleen ja tarkastin vielä kytkennät. Kaikki näytti hyvältä, joten kytkin virta- ja monitorikaapelit Amigaan ja käynnistin koneen. Syquest mietti hetken ja rupesi sitten ottamaan kierroksia - ääni oli kuin toisen maailmansodan aikainen pommikone olisi noussut ilmaan. Sitten kuului "tsika tsika tsika tsika", minkä jälkeen ei mitään tapahtunut. Virrat pois ja vikaa etsimään. Huomasin, että DH0:n ja Syquestin laitenumerot olivat samat. Jumpperi toiseen paikkaan ja virrat uudelleen päälle. Pommikone lähti uudelle matkalle ja suoritti self-testin pommituksen muodossa, mutta sitten alkoi tapahtua. Edellinen omistaja oli ollut Amigisti, ja asemaan heittämäni caddy sisälsikin kaiken tarvittavan tiedon, jotta kone pääsi boottaamaan itsensä Syquestin caddyltä. Katselin tapahtumaa monttu levällään, pyörittelin numerosarjan Naarajärvelle ja totesin, että se boottasi, mutta Syquestilta eikä kiintolevyltä. Olin aivan varma, että olin nakkisormineni mähläillyt jotain väärinpäin, mutta Esa rauhoitteli langan toisessa päässä, että Syquestin RDB:llä oleva prioriteettiasetus on kovalevyni vastaavaa korkeampi, jolloin kone boottaa Syquestilta. Tämä huojensi suunnattomasti mieltäni ja kaivoin kiintolevyltäni Expertprepin (HDtoolboxia vastaava ohjelma), jolla pääsin muokkaamaan Syquestin sisällä olleen caddyn sopivanlaiseksi. Tein tarvittavat muutokset, ajoin formaatit läpi ja lopuksi pyysin Expertprepiltä valmiin mountlistin ko. asemasta mounttaamista varten. Tässä vaiheessa boottasin koneen ja katsoin, mitä tapahtuu. Kone boottasi kovalevyltä kauniisti ja Syquestkin löysi sisuksistaan caddyn mountin yhteydessä. Kopioin ihan testimielessä muutamia tiedostoja caddylle ja totesin kirjoitusnopeuden olevan jotain vajaata 400 kilotavua sekunnissa 44 megan caddyllä. Sain sadistisen ajatuksen ja päätin kiskaista caddyn Syquestista ulos levykkeen tapaan. Tässä vaiheessa leukapieleni venähtivät sitten lopullisesti. Syquest toimi kuin levykeasema, joten päätin pistää caddyn takaisin paikoilleen ja katsoa, ilmestyykö aseman ikoni uudelleen WB:n ruudulle - ja ilmestyihän tuo. Siis tämä kaikki, vaikka minkäänlaisia ohjelmia ei Syquestin mukana tullut. Todella nerokas tuo asema tai vaihtoehtoisesti Amiga. Ainoa häiritsevä tekijä onkin, ettei Syquest tottele ohjelmallista sammutusta, joten melua ilmaantuu kummasti lisää myös niinä aikoina, jolloin asemaa ei tarvittaisi. Loppuyhteenvetona voisin todeta, että tuo romuna saamani laite lunasti suurimmatkin odotukseni ja tulee palvelemaan koneessani levykkeen korvikkeena vielä pitkään, ellei joku nyt satu kiikuttamaan minulle kirjoittavaa CD-asemaa tai 100 megan korppuasemaa. Tässä projektinpoikasessa opin valtavan määrän uutta tietoa, joka oli unohtunut jonnekin ulapalle aikoja sitten aseman kanssa. Parhaana asiana pidän kuitenkin erästä pientä, mutta merkittävää seikkaa: vanha hyljätty romu löysi kodin uudessa koneessa ja näytti vielä olevan täysissä voimissa. Siinä oli palkintoa kyllikseen romun kerääjälle. {3Plussia ja miinuksia: + Loppujen lopuksi helppo asentaa jopa A2000:n sisuksiin. + Kunnollinen SCSI-laite, joka takaa yhteensopivuuden konemerkkiin katsomatta. + Toimii Amigassa levykeaseman tavoin, mikä helpottaa käyttöä. + Hyvin viimeistelty. + Siisti myös ulkoisena SCSI-laitteena. + Ei tarvitse erillisiä asennusohjelmia. + En tarvinnut ohjekirjaa asennuksessa. + Caddyissä kirjoitussuojaus (ovela, mutta toimivan tuntuinen ratkaisu). - Huonosti toteutettu ohjekirja, jossa PC on ainoa olemassa oleva konetyyppi. - Meluisa varovastikin sanottuna. - Ei tue ohjelmallista moottorin sammuttamista. - Pitkähkön puoleinen self-test. - Caddyjen kova hinta ja heikko saatavuus. - Suhteellisen hitaat siirtonopeudet.